perjantai 1. tammikuuta 2016

Vuosi 2015

Viime vuoden marraskuun loppupuolella havahduin siihen, että peilissä näkemäni mies oli päästänyt itsensä todella huolestuttavan huonoon kuntoon. Lihottanut itsensä köllikäksi ja muutenkin elämäntavat olivat muuttuneet laiskaksi. Motivaatio oli hävinnyt. Tartuin kuitenkin pitkäaikaiseen haaveeseen eli asetin tavoitteeksi puolimatkan triathlonkilpailun. Se muuttui vielä kovemmaksi tavoitteeksi eli täydenmatkan kilpailuun. Muut matkat olivat sitten vain välitavoitteita. Löysin motivaation ja hienon lajin, joka oli ollut vuosia vain mahdottomalta tuntunut asia. Laji, jonka urheilijat olivat minusta todellisia superihmisiä.


Vuosi antoi minulle paljon. Se antoi hyvän olon tunnetta, kun kunto kasvoi ja paino tippui. Sain myös paljon uusia tuttavia ja opin hieman lajista. Hyvä olo tuli myös onnistuneista kilpailuista. Oli hienoa tuntea se jännitys uintiin lähtiessä ja hyvä fiilis kilpailun aikana. Sain tuntea pyöräilyssä vihdoinkin vauhdin ja kilpailun. Pääsin kokemaan sään vaikutusta harjoitteluun, motivaatioon ja kilpailussa kokonaissuoritukseen. Nautin kuitenkin näistä tekijöistä, mitkä kuuluvat lajiin. Ne eivät olleet vielä niin äärimmäisiä kokemuksia, mitä olen joskus kokenut. 

Kuva: Sami Järvenpää

Laji toi myös negatiivisia kokemuksia. Lajin harrastaminen ja välineet ovat arvokkaita. Varsinkin, kun poika pelaa jääkiekkoa. Jääkiekon jälkeen jäävillä rahoilla yrittää rahoittaa omat välineet ja kilpailut, asettaa omat haasteet triathlonin harrastamiselle. Hyviin tuloksiin pääseminen vaatii kuitenkin kohtuulliset välineet. Välineiden suuri valikoima ja niiden sopivuus minulle on lisäksi vaikeaa. Sitä ostaakin helposti turhaa tai huonosti istuvaa varustetta, ennen kuin huomaa tehneensä huonon ja turhan valinnan. Löytyy myös ihmisiä, jotka nuorisokielellä ”dissaavat”, kun kerrot tavoitteistasi heille. Itse löydän siitä ”dissauksesta” kuitenkin voimavaran ja motivaation näyttää, että pystyn. Kiitos kaikille Dissaajille! Jatkakaa samaa rataa ja toteuttakaa myös omat unelmanne. 

Kiitokset!

Ilman tukeakaan en olisi onnistunut. Monet pitävät asioita itsestäänselvyyksinä. Itse haluan kiittää ihmisiä jotka auttavat minua. 

Isoin kiitos kuuluu Ari Kiiralle hänen yritykselleen A.KIIRA Oy:lle. Ari teki mahdolliseksi aloittaa triathlonin harrastaminen. Ari on ollut melkein kaikissa projekteissa mukana ja hän on myös tukenut nuoria jääkiekkoilijoita Varkaudessa muutamia vuosia sitten.

 photo ku18_zpsfhumeuam.png

Joroisten Sporttiklubin Kaj Järveläiselle suuri kiitos, kun opastit minua varustehankinnoissa, pyöränsäädöissä, ohjelmarungossa ja autoit tällä tavalla minut tavoitteisiin. Antti-Villelle suuret kiitokset tsempistä ja märkäpuku säädöissä. Kuosmasen Jukalle / Scorpion Storelle sopivan hintaisesta pyörästä. Jukka Peräsalmen pyörähuollolle pyörän huollosta, joka oli hyvän ammattilaisen tekemä. Anskulle Kunnonsalille iso kiitos, kun saatiin reistaava selkä kuntoon ja jalat taas toimimaan. Kaverilleni Saulille, isot kiitokset kaikesta tuesta ja tsempistä! Saulin kannustuksella täydenmatkan kilpailu meni hieman paremmin. Kiitos myös kaikille, jotka tsemppasivat triathlon projektien 2015 aikana. Vaimolle ja perheelle kiitokset kestämisestä nyt ja tulevaisuudessa!! 

Toivotan kaikille onnellista uuttavuotta 2016!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti