torstai 18. helmikuuta 2016

8. viikko, flunssan jälkeen treenaamaan

Maanantai

Päivällä kävin kokeilemassa hieman uintia. Kassalla huomasin jättäneeni uimahallikortin kotiin, mutta onneksi oli pankkikortti kuitenkin mukana. Pukuhuoneessa riisuin vaatteitani ja purin kamoja repusta, kun huomasin, että uimalasit olivat jääneet kotiin. Minun puettava päälle ja käydä hakemassa lasit ennen kuin pääsin räpistelemään altaaseen. Vihdoinkin altaaseen päästyäni luulin, etten saa minkälaista otetta veteen, kun alkukin oli ollut huono, mutta olin väärässä. Uinti kulki hyvin pitkän tauon jälkeenkin. Otin kuitenkin varovaisesti ja tein lyhyen treenin. Fiilikset uinnista jäivät hyviksi.

Sairastelun aikana kertynyt paine tekemättömyydestä, jota voisi kutsua jopa vitutukseksi, purkaantui maanantaina kovana reilun 7 km juoksulenkkinä. Oli mahtavaa juosta uuden lumen kuorruttamia pyöräteitä ja lumen hieman valaisemia pimeitä metsäosuuksia. Juoksin kilometrin tai pari ylikovia vetoja, sykkeiden hakatessa jopa yli minulle määritetyn maksimisykkeen. Jalat pelasivat upeasti, mutta hapenotossa oli pientä ongelmaa. Tämä on sitä riskipeliä omalla terveydellä tai saada homma käyntiin. Ei sillä ole mitään väliä kuitenkaan tähän tilanteeseen, sillä vitutus jäi jonnekin lumisen juoksu-uran varteen. Olo oli nyt parempi.

Tiistai

Kävin Salen kanssa salilla polkemassa Wattbikellä tunnin. Otin alkulämmöt, jonka jälkeen kovia 3 minuutin vetoja viiden minuutin palautuksella niin, että viimeinen kolme minuuttia oli jo todella raastavan kovia. Jätin sen viimeisen kovan vedon tekemättä, vaikka Sale sanoikin, että se pitäisi vielä vetää. Tunnin kova pyörätreeni riittää kolmen viikon tauon jälkeen. Juoksin kymmenen minuutin hermotuksen pyörän päälle juoksumatolla ja lähdin kotiin palauttelemaan.

Keskiviikko

Aamu venähti pitkäksi ja suunniteltu jooga sekä bodypump jäi tekemättä. Oli mukava köllötellä sängyssä niin, ettei ollut mihinkään kiirettä. Nukkuminen on ihan kivaa hommaa, kun on väsynyt. Tällä viikolla ei ollut mitään muuta ohjelmaa kuin saada moottori ehjäksi ja käyntiin. Aamukahvilla päätin juosta tehtaalle hakemaan pyörän, joka jäi sinne viimeisen aamuvuoron jälkeen. Sen jälkeen pyöräilisin uimahallille uimaan. Hyvä suunnitelma. Pakkasin reppuun uintivehkeet, juomat ja banaanin. Laitoin juoksuvehkeet päälle ja lähdin hakemaan pyörää juosten.

Oli hieno keli juosta. Talitintit lauloivat kevättä rinnassa ja aurinko paistoi mukavasti. Keli oli leuto ja keväinen. Ämmänkosken alapuolella, saukot kävivät virrassa kalastamassa ja palasivat aina tauolle jään reunalle. En nähnyt saivatko ne saalista vai kujeilivatko ne vaan vedessä. Lutra lutrat ovat yksi minun lempieläimistäni. Niiden latinalainen nimi kertoo niiden luonteesta paljon. Olisi hienoa olla yhtä taitava uimari kuin saukko.

Oli hieno treenipäivä. Juoksu ja uinti olivat mukavaa. Minulla oli voimakas olo; johtuuko se keväästä vai kehittyneestä kunnosta?

Team Köllikkä sai kovan luokan vahvistuksen

Kaj Järveläinen lähti viimeistelemään treenit ensi kesän haasteisiin. Hän on ollut taustavoima jo vuoden 2014 lopusta, kun aloitin treenit. Kaitsun tekemällä ohjelmarungoilla ja ohjeilla olen soveltanut treenejäni tähän asti. Nyt hän on auttaa asiantuntemuksellaan minut kohti Lanzaroten Ironmania ja kesän muita kisoja. Hän on pitkän linjan triathlon kilpailija. Sain kovan valmentajan taustalle.

Kaj Järveläinen
  •          Ensimmäinen triathlonkilpailu vuonna 1989, Joroisten puolimatka, 4 kk:n harjoittelulla. Tällä hetkellä takana Ironman kilpailuita yhteensä 22, Kaj on kilpaillut Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Hollannissa, Saksassa ja Espanjassa, joista Lanzarotella 6 kilpailua
  •           Lyhkäisempien triathlonkilpailuiden määrää en tiedä, mutta summa on paljon
  •           Hawaiji oli yhden paikan päässä vuonna 1994 Lanzaroten Ironmanissa
  •           Lisäksi hän on ollut Triathlonliiton hallituksessa pari vuotta 90-luvulla
  •         Valmentajan ammattitutkinto v. 2008

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti