Köllikkäukko flunssan kourissa

Lepoviikon loppupuolella alkoi räkä valumaan kuin pienillä pojilla ja sunnuntaina pitkän 16-tuntisen päivän loppu puolella alkoi lämpö nousemaan. Poskiontelot olivat kuin tulessa. Maanantaina sain ajan lääkärille ja lääkärin diagnoosi oli, että minulla on liikkeellä oleva virusperäinen flunssa. Poskiontelot eivät olleet tulehtuneet, mutta täynnä räkää. Ei siis viitsi pyytää lääkekuuria. Perus buranat ja duactit kuitenkin, niin saa vähän plasebovaikutusta.

Viikko meni kuumeessa melkein vapaapäivien loppuun asti. Töihin menin puolikuntoisena yskäisenä ja nenä valui edelleen kuin pienillä pojilla. Ei auta, kun ei ole kuumetta niin töihin on mentävä. Eniten ottaa päähän, kun ei pääse treenaamaan. Työkaverit ovat myös flunssaisia ja osa on ollut myös töistä pois taudin takia. Tuntuu olevan ärhäkkää laatua, kun ei meinaa hellittää millään. Ei auta kuin parannella itsensä.

Fiiliksiä ja muuta

Sunnuntaina 7. helmikuuta, kävin hakemassa Siilinjärveltä sukset. Ne sukset eivät olleet mitkä tahansa sukset, vaan perinteisen sukset mallia puolustusvoimat. Tarkoituksena oli lähteä hiihtämään kilpaa hieman myöhemmin tarkoitettuna ajankohtana. Nyt on hyvä haaste saada muovipohjaisiin suksiin hyvät voiteet. Sellaiset voiteet, että ei lumi tarttuisi suksen pohjaan. Haastetta voi olla myös siinä kun lumi sulaa kovaa vauhtia pois metsistä ja hiihtourista. Kohta kilpailu käydään juoksemalla. Se vaihtoehto käy myös minulle.

Illemmalla sain tekstiviestin tuttavalta missä kerrottiin: ”tänään tuli 10 vuotta täyteen kun taisteltiin Maimanan herruudesta”. Olin jäähallilla ja muistot palasivat mieleen kuin eilisenä. Oli 10 vuotta sitten palvelemassa Afganistanissa ja tukikohtaamme hyökättiin kun olimme partiossa. Hyökkäyksen syynä oli tanskalaisten piirtämät pilakuvat Muhamedista. Partiomme joutui keskeyttämään tehtävänsä ja saimme uudet toimintaohjeet. Päivä oli pitkä ja päivän lopputulema oli surullinen. Paikallisia kaatui 4 ja noin 25 haavoittui. Operaatio oli saanut uuden luonteen pilakuvien takia. Oli hieman hankalaa tajuta miksi meidät yritetään tappaa jos pilakuvat ovat piirretty Tanskassa? Emmehän mekään rankaise kaikkia, jos yksi tekee rikoksen. Ei minun varmaan tarvitsekaan ymmärtää tätä outoa syytä hyökkäykselle. Laitoin sen agitaattoreiden ja lukutaidottomuuden piikkiin. Tosin kyllä sivistyneet ihmisetkin tekevät häikäilemättömiä tekoja.

Kaikki rauhanturvahommat on kuitenkin taakse jäänyttä elämää. Muistoina päässä, valokuvissa, premikoissa ja muissa esineissä. Nämä reissut ulkomailla tuovat näkemystä ja kykyä ajatella asioista eri kanteilta. Toivon että oppisin treeneissäkin ajattelemaan monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti. Olen ehkä oppinutkin, ainakin luulisin.

Positiivinen ajattelu piristää

Olen edelleen nuhainen ja tukkoinen enkä ole käynyt treenaamassa jälkitaudin pelossa. Kokeilin jopa omaa poppamiesjuomaakin: resepti on 1 dl mustikkamehua, 1 dl appelsiinimehua, kiivi, inkivääriä vajaa sormenpäänkokoinen nokare, kurkumaa ½ tl, hunajaa 1 rkl, tummaa kaakaota ½ rkl, 2 valkosipulin kynttä. Koko homma blenderiin ja sekaisin. Tuloksena on jännän makuinen flunssajuoma. Ensimaku on mustikkainen ja makea. Jälkimaku on ärhäkkä. Vaimo sanoi, että haju on tosi raju. En myönnä, kun en itse sitä hajua haistanut. Tunsin heti oloni paremmaksi. Olihan siinä vitamiinien, flavonoidien kauhea sekamelska, yhdistettynä kansanparannusyrteillä ja -uutteilla. On se perkele, että ei virus ala lähtemään kehosta.

On yllättävää miten paljon on myös aikaa katsella telkkaria ja säätää kotona. Sain treenitakin ja salipaidan painatukseen. Painatin selkään #kollikkaukko ja etupuolelle tuli yhteistyökumppaneiden logot. On hienoa että sekin hoitui pienellä vaivalla. Saunan kiuas on nyt ehjä ja olen ehtinyt järjestellä vähän kamoja. Normaali arjessa on siis paljon aikaa tehdä asioita. Nyt huomaa sen, kun treenit ovat vieneet niin paljon aikaa ja treenien siirtymät sekä valmistavat toimet. Ainoa iso ongelma on vielä auton puuttuminen, pitää pyörällä tehdä siirtymät liukkaalla kelillä paikasta toiseen. Peilijäällä ilman nastoja on vähemmän mukavaa hommaa. Onneksi kesä tekee tuloaan kovaa vauhtia. Samoin tulevat kilpailut. 

yhteistyökumppanit

#kollikkaukko

Asenne ratkaisee

Pienen kokeilun jälkeen ajattelin alkaa tiukentamaan taas tehoruuvia niin, että saan harjoittelun oikealle tasolle tulevaa ajatellen. On pidettävä kuitenkin asenne sellaisena, että järki on päässä eikä riskeeraa yhtään kun on kipeänä. Pelaan kuitenkin eräänlaista peliä kalenterin kanssa. Aika menee armottomasti eteenpäin ja on puntaroitava omaa kuntoa ja tulevaa kaiken muun lisäksi. Suunnitellut treenit ovat menneet hieman pilalle ja ohjelmat uusiksi. Yritän ammentaa positiivista asennetta joka asiasta, mikä on minulle hieman vierasta. Olen kuitenkin huomannut saavani siitä voimaa treeneihin, töihin ja arkeen. Moni pitää sitä ehkä heikkoutena, mutta olen jo ehkä tähän ikään ehtinyt omat alfauroksen kukkoilut tehdä. Nyt voi ajatella vähemmän käskevällä ja tiukalla asenteella. Turha räyhätä, kun hommat selviää ja hoituu ajattelemalla sekä tekemällä. Joskus pitää pyytää apua, jos ei itse osaa tai tiedä. Jos joku arvostelee, voin kyllä sanoa, että on tässä parit hiekkakakut joskus taputeltu elämän hiekkalaatikolla. Välillä kakku on huono kakku ja välillä parempi. Triathlonin kohdalla rima on asetettu niin ylös, että nöyränä on oltava että riman ylittää. Peili kertoo pahimman vastustajani. Haastan sen mörön kilpailuun!